Tuhansien unien tyyssija
Puut vaihtavat väriä päivä päivältä enemmän kelta- ja punasävytteisimmiksi. Maailma käy läpi taas muutosta astetta kylmempään. Aamuisin tuulenvire peittää lintujen laulun. Linnut, karhut, ja muut möröt pakkaavat jo kamojaan, alkaessa valmistautumaan lähtemään pois sen saatanallisen kylmyyden alta.
Lomat on pidetty ja kesäiset päivät kulutettu. Tai siis eihän minulla mitään lomaa ollut, töissä istuin ja tuskastelin kuumuudessa koneitten öristessä iloisesti bittejä ja dataa. Mitä syksyksi ja talveksi keksisin?
Talvi tulee, on kylmä, autot ei kulje, bussit ei toimi, naapurit jäätyvät etanoli suonissaan hankeen, suloisen nurmen tarjoaman patjan sijaan. Ulkomailla valitetaan kun on vain +10°C, kun samaan aikaan Suomessa on ujot -30°C ja kaikki muut Siperian erämaan kriteerien täyttävät ehdot. Onko tämän taivaan alla hyvä olla vai olisiko muualla parempi?
Tällä viikolla opin myös ettei kukaan voi paeta menneisyyttään, sitä voi yrittää, mutta se iskee aina jollakin jossain vaiheessa takaisin. Nyt jatkan tätä iltaa kahvilla. Tuntuu, että jotain jäi mainitsematta ja häiritsee kun en ole vielä saanut uutta ulkoasua sivulle valmiiksi. Seuraavalla kerralla hieman Assemblystä ja kesän tapahtumista.
Matkasimme varsin monta kilometriä.
